Sidoit köysin tuoliin minut,
Ja lähdit naapuriin,
Siellä ihmettelit: mitä hän huutaa?





Katso ja kuuntele; huutavia kiviä:


Kun kivitettävä aneli polvillaan armoa,
Niin minä katselin sitä terassilta,
Katselin ja join ihanaa juomaa,
Aina kun anelijaan osui kivi,
Niin aina silloin kivi huusi,
Kuulin huudon joka kerta,
Joka kerta kun kivi osui anelijaan,
Kivien tuskan huudot olivat korvia vihlovat,
Mietiskelin siinä juodessani herkku-juomaa,
Että miksi kiviä noin rankaistiin syntisellä anelijalla,
Johtuiko se kenties siitä,
Etteivät kivet olleet maksaneet veroa?